anngo
so Alla jaɓii laaɗe ena kaya hakkunde yontaaɓe Fulɓe ɗo e France (Pari)
ngam suɓaade ɓurɗo yonteede, fiilee lefol Paɗɗo Fulɓe, Miss Peul
Diaspora! Ko hikka waɗtata laabi joy fedde jokkere enɗam Association
Jontaaɗo ena yuɓɓina cuɓngal Paɗɗo Fulɓe ɗoo e Farayse. Paɗɗondiral
Fulɓe ko gootal e joljole pinal Fulɓe ɓurɗe mawnude, so wonaa ɓurngal
mawnude e darjude e leydi France. Waɗi noon ko leƴƴi ɗii fof keewi
nootitaade e maggal.
o e weytaare ɓurnde mawnude kabraten renndo ngoo wonde jaaɓngal waktuuji njuulu Lislaam Muslim Pro yaltii e ɗemngal Pulaar. Ko ɗemɗe sappo e jeetati tan ngoni heen, Pulaar waɗti sappo e jeenay! Hannde e oo ñalawma.Mawluuda tedduɗo, ko njeenaari toowndi renndo Fulɓe keɓi ummoraade e Bismedia Pte Ltd, kompoñe jooɗiiɗo to Sinngapuur. Muslim Pro ko jaaɓngal dokkowal Juulɓe waktuuji njuulu ceeɓɗi
ɗo ɓe mbaawi wonde kala tawa ena tugnii e nokuure wonaande ndee. Ngal
aawtaama ko ɓurii laabi 45 milioŋ e leyɗeele 226.
ol no ɗum wonirta? Naamnal nana yirloo e hakkille am tan, ena horii
jaabawol. Mi horiima goongɗinde sabu ɓernde ndee jaɓaani. Hakkille
waajiima, ɓernde jaɓaani heɗaade. Ɗum wonataa, etee maa wood garɗo wiya
ko juumre wonnoo, wonaa kaŋko. Ɗamawu yoo hoɗdiro firto wonta ko yiɗaa
koo, ɓeydiima wumnude ɓernde. Mi finii subaka, mi feewnii kacitaari haa
timmi, caggal njuulu fajiri. Nde joɗɗin-mi kafe miɗo fayi e hacitaade,
tawɓe eɗe ɓuuɓi. Kalaas, wonaa jooni tan ɗe mbaɗaa? Ɓam-mi koppu am kafe
naatnoy-mi e e oonjorde (micro-onde) ngam wultinde. Ndeen wulii,
njaltin-mi koppu oo. Ko ɗoon o ɓoccitii e juuɗe am, o yani e leydi. Maa
mbaɗtu-mi kafe goɗɗe.
usidɓe tedduɓe, Fulɓe yontaaɓe e ɓe ngonaa Fulɓe nanooɓe ngal, onon fof on calminaama kadi teddungo. On nduwanaama moƴƴe Alla e kuuɓal tawa ena wondi e coftal e darnde ngam toownude ngal ɗoo ɗemngal haa ɓeydoo toowde! Waɗii hannde duuɓi ko eɗen ngaddana renndo Pulaariyaŋkooɓe ngal coftal nganndi ngam ɓeydude ceeɓeendi hakkillaaji, yanti heen waɗdude tuktukordu e kelme ɓurɗe luggiɗde e wirnaade. Ɗum fof ko e tiiɗtinde ganndal ɗemngal men et wallude janngooɓe e annduɓe yiytondirde e konngi ɗi meeɗaa walla mbayri nande!
usidɓe tedduɓe enen fof waastaa
tawa eɗen ciftora winndannde fattamlamiire yaltunoonde e jaaynde
anndaande e aduna oo fof ena wiyee "The Economis t". Ndeen winndannde
haalatnoo go golle mbaɗaten e firooji gannde kese e Pulaar haa teeŋti e
ngaandiwal (informatique). Ko e ɗanngal Bamako e hitaande 2014
njeewtinoo-mi e jaayndiyaŋke Angalteernaajo ena wiyee Colin Baker. En
njahno toon hawroyde e kawral Ganndiwe Jamminaaɗe (Sciences Appliquées)
ngal Fedde MSAS/Maliwatch yuɓɓinta duuɓi ɗiɗi kala.
usidɓe
Fulɓe, ndado-ɗee! Tigilde men hesere ndee arii, yettiima ɗoo. Ngol-ɗoo
laawol kam, soklaani ko miɗo ɓetana-on toosgol mayre, oɗon nganndi mi
yiɗaa ko alaa kaata, ko ŋakki ñomoko, ɗawaa cekkiri. Fof ena e mayre, so
a wiyi ŋato-ŋato Ngaandi tan, ko ɗoo tawetee e mayre! Nganndi noon so
ŋatii, aannii sabu ŋaañotaako! Hoto hay gooto sikku kadi ena waawi heɓde
sige ko ena nofloroo haa yettoo ngaanndi, gasataa. Etinooɓe poɗɗe
pasooje ɗee nana lofii e maayo nimsa e haame! Min wiyino-on mi jeelaani,
on njaɓaani: no wayi?
aala maayii! E weetndoogo hee, en keɓii wortaade tigilde nde en meeɗaa waɗde hono mum. Mi lolliniio postol e Facebook ngam woytaade horaade-mi gaynude nde, Alla e mayre toosde! Mi ɓil ɗo toowi sabu hatojinde e jiiɓde hakkillaaji mon e muusnude koye. Mi tuufiima hoore am ndeke mi tinaani sabu waɗii balɗe ko korii-mi wortaande. Oɗon nganndi oon bannge mi alaa njurum hay seeɗa! Tee min tan teyi! Ko mbaaw-ɗon heen? Miɗo anndi saaysayeeɓe wayɓe hono Hammadi Jah (jaagaraf maɓɓe, mmj) nana
leewoo tan gila habraa tigilde ndee nana ara! Leewaali noon e
wanngaade, yo a taw aɗa hoolii kuɗol, ndo, doombru maa. Bajo ko neɗɗo
waawi fof ndee kam jeelaani. Ko goonga nde juutii tadfe, kadi nde toosii
konngi, kono dakamme oo ko ɗoon tigi woni.
Ngaandi
© 2001-2012 PULAAGU.COM - Tous droits réservés -
Jokkondiral: Tel: +33 977 217 257 - Fax: +33 276 807 617 - info [at] pulaagu.com - Skype: PULAAGU.COM - PULAAGU.COM e Facebook