NIJERIYAA: Warngooji Fulɓe e jawdi mum'en ɓurɗi muusde ceedaama e Dowla Tarabaa
Dernière mise à jour : ( 22-08-2017 )
 

Ecrit par Ibraahiima Malal Saar, le 26-06-2017 21:02

Pages vues : 4298    

Publié dans : Les News, Renndo


Image
L
esdi Nijeriyaa woni hannde ko e fitinaaji mawɗi ndernderi haa teeŋti e Dowllaaji ɗi Fulaɓe koɗi.  Ñalnde 18 lewru nduu, dewo ɓennuɗo oya, habraama wonde njanguuji bonɗi mbaɗii e nokkuuji Fulɓe keewɗi: Gembu, Ngurooje e nokkuuji goɗɗi gonɗi e Diiwaan Laamu Ɓadiiɗo (Local Government Area) mo Sardauna e nder  Dowla Tarabaa, gonɗo hirnaange rewo lesdi Nijeriyaa. Ko leñol biyeteengol Mambila en tuumaa kañum'en njani e Fulɓe ngam boomde pittaali e bonnude jawdi. Fulɓe ngoytiima wonde ko biyeteeɗo John Yep, hooreejo laamu diiwaan oo, wuurti warooɓe e bonnooɓe e mum'en.
Habraama wonde fitina oo ruppitii ko tuma nde gooto e ngol-ɗoon leñol Mambila en sokaa sabu ngam faweede kuugal laawol caggal nde liɓaa e ñaawoore mum hakkunde mum e Pullo jeyaaɗo ɗo wuro Ngurooje ɗoo, e nder Dowla Tarabaa. Ñaawoore ndee wonnoo ko luural baɗte jeyal leydi. Kisa cappanɗe njippii e laabi ena ceppa ngam semmbinde oon jaggaaɗo ena wiyee Umaru Cid, gooto e ardiiɓe dente leñol Mambila en. Ko ndeen ɓe nduppi galle Riwi Ahmadu Pullo ñaawdetenooɗo haa liɓi oo. Ɓe mbarmini mo barmanɗe muusɗe, ɓe bonni jawdi makko ko ena abboo e miliyoŋaaji. Heewɓe e yannooɓe e oon galle njaggaama, laɗwol nana hiñta geɗe ɗee e dow tuumaaji "fewjannde bonne, bonnugol hawdi e etagol yooɓaade fittaandu aadee".
Ñalnde 16 lewru nduu, Poliis naati wuro Ngurooje ngoo sahnga weetndoogo, ɓe maɓɓi won e bonɓe Mambila en tuumaaɓe ena ngadda fitinaaji e falnde ndee. 
Wiyaama kaŋko kohowo laamu e diiwaan, oo hono John Yep, o sooriima gure keewɗi ngam roɓindaade haɓeteeɓe yoo njan e Fulɓe. Ɓeen mbiyaa ko yoo ngar so ena kaɓtoo sabu Fulɓe nana mbooma leñol mum'en. Wiyaama nih wonde kaŋko John Yep, o eeriima Mambila en ɓee e rajo wonde yoo mbar Fulɓe haa laaɓa! Ko oon tuma njangu njuɓɓungu, keblaangu werlaa feewde e ko ɓuri teemedde tati nokkuuji Fulɓe. Fulɓe njaltinii wowlaandu e jaayɗe ngam walltaade wonde boomaare eɓɓaande feewde e momtude ɓe fuɗɗiima. Laamu diiwaan oo haa jooni wiyaani hay pos. Ɓe ngummaaki ngam huccande kisal pittaali e jawdi Fulɓe balɗe nay ɓaawo nde njanguuji ɗii puɗɗii. Kamɓe Fulɓe ɓee, ɓe eerii haŋkadi ko hooreejo lomto leydi ndii hono Yemi Osinbajo yoo noddu doosɗe laamu e sarɗiiji kisal leydi ndii ngam artirde deeƴre e diiwaan oo.
Image
Dowla Tarabaa e leydi Nijeriyaa

Kaŋko Yemi Osinbajo (lomtiiɗo Muhammed Buhari sabu wonde e safaara to Angalteer) o bayyinii wowlaandu ngam hollitde sunaare makko e boomagol pittaali e diiwaan oo. Caggal duwaawu feewde e saŋkoraabe e barmuɓe, o yamirii yoo Poliis e doole kisal laamu nelde ko yaawi ngam artirde deeƴre kadi ngam waɗde kuugal e warɓe pittaali ɓee.
Poliis naatii diiwaan oo ena ardi e doole. Jogioɗo konngol maɓɓe oo, hono David Misal, wiyi wonde feere fof maa waɗe ngam rewnude laawol e dow wari-koye en. O wiyi wonde hoto hay gooto sikku maa daɗ rewneede laawol, ko jom mum toowi e laamu fof. Ɗiɗo e ardiiɓe diɗɗe warooɓe Mambila en njaggaama e ko o wiyi.
Piɗtaali sappo mbaasaama e adan hareeji ɗii. Kono ɗoon e waktuuji seeɗa, ɓeydii maayɓe e ɓe nganndaaka ɗo ngoni. Nayi coppaa jaasiiji, codduli mum'en codaa. Ɓurii ujunere e teemedde joyi nagge ko waraa walla barminaa. Rewɓe e sukaaɓe Fulɓe ndognaama ngam hisnude ɗum'en caggal keerol e nder leydi Kameruun.
Alaa ko ɓuri hulɓinaade e yurminaade yiyde Fulɓe ena ngoni e oo bone bonɗo. So a yiyi ɗii nayi ena ndiccii e koyɗe caggan, codduli mum'en ena coppaa. Jawdi ena yurminii haa ɓurti saka nagge, alaa ko ɓuri ɗum wonde muumel Alla.
Heewɓe yeewtidaaɓe jeyaaɓe ɗiin diiwanuuji kollitii wonde jawdi Fulɓe ena mbaɗtaa yiytere ngam kiram ngalu ngu ɓe njogii nguu. Ko Fulɓe ngoni jogiiɓe jawɗeele, njukaŋkaagu toowngu e dusol (transport) e doole goɗɗe ɗe ɓe njogii tee ɓeya ena mbaɗti heen hakkiille. Kadi leƴƴi gonɗi e Toowre Mambilla ndee (Kaka, Mambilla, Igbo, Wummɓu) heewɓe e maɓɓe nanondirtaa. Ɓe kuutortoo ko Pulaar-Fulfulde. Ɗum fof ena jeyaa ko waɗi añɓe ɓee kiranta Fulɓe. Kono ena anndaa kadi Fulɓe ko yahooɓe ena ngayna nayi mum'en. Sahaa sahaa fof eɓe pelɓondira e jom gese en, fitini ƴera haa borondire keƴa heen.

Warngooji keewɗi
Bowte 2016: hare bonnde waɗii hakkunde Fulɓe e leñol ena wiyee Tiv en. Addi fitina oo ko Fulɓe ɗiɗo tawaa ena mbaraa to Sabon Gidan wuro wonngo to Dan Anacha, Dowla Tarabaa. Ndeen Fulɓe ummanii hoftanaade maayɓe mum'en, hare ndee waɗii maayɓe ko ena abboo e 20.
Siilo 2017: Yimɓe sappo mbaraama, jawdi e koɗki Fulɓe nduppaa caggal hare hakkunde Fulɓe e Mummuye en. Hare ndee woni njoftaari e nduttam-jaynge ɗeen balɗe fof. Nokkuuji Fulɓe keewɗi njanaa. Ena njeyaa e ɗiin: Lushi, Sakuwa, Hore Ladde e Garin Dogo. Hare ndee fuɗɗii ko weetndoogo, tuma nde diɗɗe Mummuye en njani e gure Fulɓe ena mbiyee Bonja e Maayo Kunnga. Ko ɓuri galleeji 80 nduppaama baŋ-yoo-baŋ e ndeen hare.
Image
N ayi Fulɓe codaa codduli, ngujjaa, mbaraa
Nijeriyaa waawaa woodde ñalawma mo leƴƴi mbarondiraani. Ena heewi wonde hakkunde Fulɓe e leƴƴi goɗɗi. Fulɓe ena tuumee sahaa kala ko kañum'en janata e nokkuuji leƴƴi goɗɗi, pella ɗum en, mbara ɗum'en. Doole e leƴƴi ɗoo cuusaa-ɓe. Won e Nijeriyaanaaɓe nih ena mbiya hol ko waɗi laamu nguu alaa ko waawi e Fulɓe? Ɓeya mbiya leydi ndii, gila Usumaan Dan Fojo jooɗii e mayri, ndi wonani ɗoo ko Fulɓe. Won e maɓɓe nih ena mbiya ɓe njogori ko heftude-ndi haa ndi laaɓe, leƴƴi keddiiɗi ɗii ndoga, uuja ngoppida-ɓe e mayri.

Fulɓe kaɓtotaako? Laamu wallaani? 
Haalooɓe ko nganndaa, paamaani ɓuri heewde hannde e renndooji men, teeŋti noonɓ dente laylaye renndo ɗee, hono jaaɓngal WhatsApp! Kadi laamu leydi ndii wiyaama ena añi Fulɓe, tee
Image
Pullo barmuɗo e njanguuji hee
  hay huunde waɗaani ngam haɗde ɗii warngooji limlimtinɗi. Ko adii fof, addi hare ndee, e ko jaayɗe keewɗe kaali, ko ñaawoore nde Pullo hokkaa goonga e dow neɗɗo jeyaaɗo e leñol Mambila en. So ɗum ɓennii, heewɓe ena ŋakki faamde hono ɗii hareeji batwartooji ena keewi hakkunde Fulɓe e leƴƴi goɗɗi ɗii. En keɗiima gooto e jeyaaɓe e ɗiin leƴƴi ena mbiya wonde kala nde hono ɗii njanguuji mboomi Fulɓe, laamu ardat doole e kaɓirɗe, naata galle-yoo-gal, hefta njogitaaje e conndi haɓdiiɓe Fulɓe kadi soka heewɓe tuumaaɓe jeyeede e yanɓe e Fulɓe ɓee. O wiyi, laamu nguu waɗirta noon ko mbele Fulɓe ena mbaawa yoftaade. Goɗɗo heɓɓitii jaabii wonde Fulɓe coklaani ballal laamu ngam jamminde haaɗi-haaɗa e yanɓe e mum'en. Won woɗɓe kadi kaali laabi keewɗi wonde Fulɓe njejjittaa hay huunde ko mbaɗaa, tee yanɓe e maɓɓe ɓee yoo kebo yiyde ƴiiƴam mumen ena rufa. Won jeyaaɓe e leƴƴi goɗɗi wiyɓe kadi ko Fulɓe keewi yande e leƴƴi goɗɗi, pella, mbara ɗum'en tawa alaa ɗo wulletee. E wiyde maɓɓe, ko Fulɓe ndokkaa wellitaare yahde ɗo weli ɗum'en, kefta leydi njananndi kadi kaɓa e mum'en.
Ɗee ceedanteeje fof en ngonaani ɗoo e woyde ko goonga walla alaa. Kono won janngitte ngoni e majje ɗe potaani yeebeede. Ngati so en njiɗii faamde Fulɓe Nigeriyaa, alaa e sago keɗoɗen ko leƴƴi goɗɗi ɗii kaalata e maɓɓe. Ko adii fof, ena yalta e ɗii konngi ɗi nan-ɗen dow ɗoo, wonde Fulɓe ena kaɓtoo tigi etee eɓe kuldaa hay so ɓernde sabu jaambaraagal maɓɓe. So on njiyi warngooji ɗii keewi, añɓe ɓee njehi ko to nguron tokoson mbaɗkon yimɓe seeɗa ɓe njogitaaki. Ɓe cuusaa yahde to Fulɓe keewi toh. Kadi ɓooyi juutde fof ma on nan Fulɓe njoftoriima no ɓuri bonirde. Ko ɗum haaletee e renndooji maɓɓe. En paamii kadi laamu ena ɓama kuule so Fulɓe njanaama, wadde waawaa wiyeede laamu wondi ko e añɓe maɓɓe. Hannde e oo sahaa, soldateeɓe nana e diiwaan oo baŋ-yoo-baŋ tee ɓe mbiyaa ko feere fof ɓe mbaɗi yo ɓe niytu kala jeyanooɗo e warngooji Fulɓe ɗii.
E hare ɗee balɗe ndee, laamu neldi kooninkooɓe, kaɓirɗe e faabu e nguura to nokkuuji njanngu nguu waɗi. Ɗiin nokkuuji ngoni:Toffi, Maayo Daga, Maayo Sina, Taamiya, Kwara-Kwara, Tunngan Luggere, Timjiire, Ngurooje.Hooreejo lomto leydi ndii, hono Yemi Osinbajo waɗdii e satiiɓe ɗum batu ngam ɓamde kuule gartirooje aafiya e dowla Tarabaa.

Hol ko Fulɓe Afrik mbaawi waɗde?
Ko adii fof, e tumaaji fitina mettuɗi, jeyal hakkille woni yummum yiytere golle. Do hakkille e miijo ardaaki fof saɗat peeje doomotooɗe njalta ɗoon. Fof e mettude, Fulɓe poti ko laaɓndaade koye mum'en won e laaɓnde ɗe nduuɗotaako. Ɗeen ngoni: hol ko waɗi Fulɓe ena kaɓa sahaa kala e leƴƴi keewɗi, e nokkuuji e keyɗeele limlimtinɗe? Mbete wiyanooka: "Haɓ e gooto Alla wallu-ma?" Mbele so a heewii hareeji a tuumetaake tooñannge?
Image
Koɗorɗe Fulɓe duppaaɗe
So ɗum ɓennii, ena anndaa heewi addude caɗeele ko so Fulɓe aynaaɓe e leƴƴi goɗɗi demooji pelɓobdirii e diiwaan goto. Hol ko heewi huɓɓude jaynge hakkunde maɓɓe? Ɗee laaɓnde ko potɗe witteede, kadi mbittiree e goongirantaagal ngal aldaa e lañde faarna bannge mum! Rewi heen, ɗo yahaa artaa fof, ko jam yiɗaa hakkunde Fulɓe e hoɗdiiɓe mum'en. Wadde kala safaara walla feere foti ko yiylaade artirde jam duumotooɗo. Fulɓe ena poti waawde jooɗodaade e haɓdiiɓe mum'en, njiyloo lowre nanondiral. 
Pelle e laamuuki Afrik, teŋti e ɗo Fulɓe koɗi ena poti harude e batu toowngu ngam diidde ngooroondi gonndigal jam e kormondiral hakkunde Fulɓe e hoɗdiiɓe mum'en.
Fedde men Tabital Pulaagu ena foti toɗɗaade gooto e hohooɓe mum toowɓe hono Jeneral Siisee to Mali, ngam woni "masliŋke fitinaaji kuuɓɗo" (mediateur général des conflits). O hokkee booñ e goomu, o diisnoo hooreeɓe leyɗe e pelle hakundeleyɗeeje ngam weeɓnude darnde ñifde e falaade fitinaaji boomooji piɗtaali
Peeje goɗɗe nanaama de dente Nijeriyaanaaɓe, hono wiyde yoo Fulɓe ngoppu duro ngoo, ndarna gure ngaynaaka niiɓɗe, mawɗe tawa ena jogii rance mawɗe, ena njeñcina heen ngaynaaka mum'en. Sukaaɓe mum'en njannga gannde ngam ɓeydude ƴellitde finaa-tawaa Fulɓe. So ɗum waɗii, ɓe ɓeydoo naatde e laamuuji ngam heɓde geɗal maɓɓe e ɗeyleeɗe ɗe ɓe nguuri.
Oo fiyina garɗo hollii en wonde ko ngonɗen banndiraaɓe e enɗam Fulɓe Nijeriyaa fof, hoɗdiiɓe maɓɓe ɓe poti ɓurde waawde gollotirde e nanondirde. Ko ɓe ndenndu-ɗaa ngenndi ɓee ɓur-ɗaa jiidude! Cerno Abuubakri Muuusaa Laam, e deftere mum nde tiitoonde "Fulɓe, Gila Helo-e-Yooyo haa Fuuta Tooro" (Papyrus Afrique, 2012) hollitii wonde Pullo foti wayde ko hono dooñoo nih: o nannda e taariindi makko nde wonana mo nafoore. Ngati Pullo ena wondi e ngaanumma Seek Haamiidu Kan sifinoo e "Intaa Aanniinde" (L'aventure ambiguë): so o saliima yahdude e jamaanu makko, ngu felmoo-mo ngu ɓenna; so o wayliima ngam yahdude e jamaanu makko, maa wood ko o waasi e Pulaagu makko.
Ena wajeyaa wadde e ngoƴaaji Fulɓe ƴeewde no ɗee ceɓe ɗiɗi mbaɗetee haa ɓallondira, waasa wonde kosam rufii kodde cuurtaani!

Kuɗol Ibraahiima Saar
Hooreejo Pulaagu.com
 

HELLO AMEN E FACEBOOK - Yantu e yiɗɓe Pulaagu.com to Facebook!

Niiwto ngol-ɗoo dokkol QR ngam yahde to hello Pulaagu e FACEOOK!
Scannez le code QR ci-dessous pour aller sur notre page FACEBOOK!

.::| GIƊO PULAAR - WALLU PULAAGU/ DONATE TO PULAAGU / AIDEZ NOUS! ||::..

Aidez-nous à mieux défendre le Pulaar en faisant un don...Mballee-min e koppore ngam ƴellitde Pulaar...






ON NJAARAAMA FULƁE...


* * * * *Reentino e tummbitagol binndanɗe jaltooje e lowre Pulaagu.com * * * * *

no_copying_sm.jpgJeyi ndee windande ko Pulaagu.com. Nokkude nde walla eggin'de nde e lowre wonnde caggal yamiroore winndaande Pulaagu.com ena haɗaa. Kala cokluɗo ɓamtude binndanɗe amen e jaaynde, lowre walla rajo ena foti jokkondirde e Pulaagu.com ɗaɓɓude yamiroore. Kala ɗo winndannde Pulaagu.com ɓamtaa, ena waɗɗii joom mum siifde innde e ñiiɓirde lowre ndee kañum e innde binnduɗo oo. Waasde ɗooftaade ɗee-ɗoo kuule ko tooñaŋngee e waasde teddinde gollantooɓe pulaar. Oɗon toraa faamamuuya.




   
Citer cet article sur votre site
Favoris
Imprimer
Envoyer à un ami
Articles similaires
Enregistrer sur del.icio.us

Commentaires utilisateurs  Fil RSS des commentaires
 

Evaluation utilisateurs

   (0 vote)

 


Ajouter votre commentaire
Nom
E-mail
Titre  
 
Commentaire
 
Caractres restant: 2000
   m'avertir par mail si ce commentaire est suivi
  Veuillez rpondre la question:
IG2         ET4      
E T    X    B N   SNO
S X   NLA   6AY      
Y T    O    6 L   GMQ
UUT         Y9K      
   
   

Aucun commentaire post



mXcomment 1.0.7 © 2007-2017 - visualclinic.fr
License Creative Commons - Some rights reserved